Printtimainonta voi olla monissa eri muodoissa ja ko’oissa riippuen käyttöliittymästä ja tavoitteista. Se voi sisältää tekstiä, kuvia, grafiikkaa ja erilaisia visuaalisia elementtejä mainostettavan tuotteen tai palvelun esittelyyn.
Printtimainoksella tavoitat valtakunnallisesti lähes kaikki suomalaiset ja paikallisesti hyvinkin rajatun yleisön. Noin 20 maakuntalehteä ja yli 100 paikallislehteä voidaan valita käyttöön kampanjan tavoitteiden mukaan, ja sisällöt voidaan muokata alueellisesti myös valtakunnallisissa kampanjoissa.
Printin osuus Suomen vuosittaisista mediapanostuksista vuonna 2022 oli 318 M€, mikä vastasi 24 % kaikista mediapanostuksista. Luvuissa on mukana myös digitaalinen mainonta. (Lähde: Kantar, mediamainonnan määrä 2022)
Mihin printtimainonta soveltuu?
Printti soveltuu isolla formaatilla kertomaan teistä yrityksenä ja brändinä, ja toisaalta yhdistämällä pienempää formaattia toistoon saadaan taktisiin kampanjoihin tehoa.
Printin muita etuja ovat:
- Kestävyys: Painettu materiaali voi pysyä pidempään esillä verrattuna digitaaliseen mainontaan, joka voi kadota nopeasti verkkoympäristössä.
- Kohdennettavuus: Sanomalehti- ja aikakauslehtimainoksia voidaan kohdentaa tietylle kohdeyleisölle, esimerkiksi erityisen aihepiirin lehdissä.
- Brändin tunnistaminen: Printtimainonta voi auttaa brändin tunnettuuden kasvattamisessa ja luottamuksen rakentamisessa.
Hyvä tietää printtimainonnasta
Printtimainontaa käytetään edelleen laajasti markkinoinnissa, ja se voi olla osa kokonaisvaltaista markkinointistrategiaa, joka sisältää myös digitaalista mainontaa ja muita markkinointikeinoja. Yritykset valitsevat mainonnan muodon sen mukaan, mikä parhaiten sopii heidän kohdeyleisölleen ja tavoitteilleen. Printtimainonnassa suosittelemme välttämään irtolähtöjä, vaikka ne vauhdissa saattavatkin houkuttaa. Paras teho saadaan, kun printti-ilmoitukset yhdistetään kampanjakokonaisuuteen.
Haasteena printtimainonnalle ovat lukijamäärien lasku, korkeammat tuotantokustannukset, rajoitettu interaktiivisuus verrattuna digitaaliseen mainontaan sekä vaikeus seurata tarkasti mainonnan tehokkuutta.
15-30 -vuotiaista vain 2-8 % (riippuen lehdestä) sanoo lukevansa painettua sanomalehteä (valtakunnalliset- ja maakuntalehdet), yli 50-vuotiaista painettua lehteä lukee 2-15 %. (Lähde: NØRR3 Media Insights 01/2023; 15-30v n=1.200, 50-74v n= 1.400)
Tässä casessa käytimme printtimainontaa
Frantsila
Frantsilan toiveena oli tavoittaa heille aiemmin tuntematonta kohderyhmää, kosmetiikan sekäkäyttäjiä sekä lisätä kivijalkaverkoston ja oman verkkokaupan kautta tuotteiden kysyntää. NØRR3 mediasuunnitelman kautta varmistettiin, että mainonta tukee Frantsilan vahvaa kivijalkamyyntiä ja tavoittaa kohderyhmää relevanteissa, brändin arvon mukaisissa mediaympäristöissä.
Ota yhteyttä
Olipa asiasi sitten pieni tai iso, meitä kiinnostaa se kuulla. Olemme tunnettuja nopeasta ja ammattitaitoisesta palvelusta.
